Kevät taisi olla melko kiireinen, sillä tämä postaus matkastamme Italian Lago di Orta-järven San Giulioon on jäänyt julkaisematta. Tässä viikonlopun aikana tuli puheeksi ensi kesä ja totesimme yhdessätuumin, että olisi kiva taas viettää kesä Italiassa. Päädyin hetkeksi selailemaan vanhoja kuvia ja kaipuu päästä piakkoin takaisin Italiaan sen kun vahvistui.
Päädyimme juuri San Giulioon, sillä tarkoituksena oli yhdistää matka mieheni työmatkan kanssa ja halusimme rauhallisen kohteen suhteellisen lähellä Milanon Bergamon lentokenttää. Halusin Piemonten alueelle ja mieluiten olisin halunnut Piemonten viinitilalle, mutta päädyimme jättämään viinitilavierailun toiselle kertaa, sillä automatka viinitiloille olisi ollut hieman pidempi. Ehkäpä kesällä päädymme sitten viinitilalle.
Orta järvi sijaitsee aivan lähellä Maggioren järveä, jossa vietimme osan kesälomastamme viime vuonna. Olimme varanneet kuljetuksen lastenistuimen kera etukäteen ja noin tunnin automatka sujui kätevästi, kuljettaja suostui ajamaan ruokakaupan kautta niin saimme samalla hoidettua ruokaostokset. Tälläkin kertaa olimme valinneet Airbnb majoituksen, sillä niissä saa yleensä autenttisempaa tunnelmaa – välillä se tarkoittaa järjetöntä määrää kärpäisiä ja tällä kertaa melko kylmää asuntoa. Maisemat torille ja merelle ikkunoista ja kattoterassilta sen sijaan olivat aivan upeat. San Giuliossa ei ole autoliikennettä(eikä kunnon ruokakauppaa), joten paikka on todella miellyttävän rauhallinen. Tietysti myös matkustusajankohdalla on merkitystä: matka osui keväälle, joten voisin kuvitella heinäkuun olevan vilkkaampi turistien osalta.
San Giuliosta sain todella vahvat Bellagio-vibat. Ai että, miten tämä suloinen kylä muistuttikaan minua Bellagiosta, jossa juhlimme häitämme viisi vuotta sitten. Juuri San Giulion piazza, eli kylän aukio, ja pienet kujat ja maisemat kohti Isola San Giulio saarta muistuttavat Bellagion maisemia. Tavallaan San Giulio oli kuin unisempi ja vähemmän turistinen versio Bellagiosta. Täydellistä. Näimme kävellessä upeita huviloita, jotka olivat pilkkahintaan kaupan ja haaveilimme taas kerran muutosta Italiaan – ehkä vielä joskus.
Yhtenä päivänä päätimme lähteä pienelle Isola San Giulio-saarelle veneellä, joka taisi maksaa noin muutaman euron/hlö. Saari oli aika nopeasti kierretty ja rattaiden kanssa pystyi melko hyvin kulkemaan myös saarella, muutamia portaita piti rattaita kantaa. Saarella oli muutama ravintola myös, mutta emme jääneet saarelle ruokailemaan. Meillä on yleensä tapana kävellä melko paljon ja tutustua kyliin, kaupunkeihin ja lähisaariin, tosin San Giulion osalta tykästyin enemmän rantapolkuja pitkin kävelyyn kuin pikkusaareen.
Ehdoton suosikkipaikkani San Giuliossa oli pieni viinibaari Pan & Vino, jonka viinivalikoima oli aivan mahtava. Kaksi lasillista Baroloa, Barberaa tai Barbarescoa taisi olla 16 eur yhteensä ja hintaan kuului maittava antipastolautanen.
Pan&Vino viinibaarista ostimme myös mukaan pullot asunnolle kun haimme pizzat mukaan lähipizzeriasta.
Lähipizzeria la Campana sai meiltä täydet pisteet – pizzeria oli tosi pieni ja pizzat hyviä, erityisesti jäi mieleen paikan bosslady, vanhalla italialaisella muorilla oli nollatoleranssi meidän poikamme meluamisen suhteen ja hän myös tomerasti ilmaisi mielipiteensä pojallemme. Sen jälkeen poikamme istuikin kiltisti paikoilla ja nakersi pizzanreunaa hetken rauhassa.
Toinen ravintola, joka jäi mieleen oli Ai Due Santi, jossa lasi Barberaa ja tonno oli loistovalinta. Tosin se taisi olla matkan ensimmäinen ilta, jolloin ruokailuhetkemme perheen kesken oli melko vilkasta meininkiä.
Nyt unten maille, ehkäpä juuri näihin maisemiin.
Oi, Italiassa on niin kaunista. Ja mitkä maisemat, olen käynyt Comolla ja Lago Maggiorella sekä Gardalla, mutta Orta onkin aivan uusi tuttavuus. Mukavaa, että järvet ovat lähellä Milanoa ja vaikka ei vuokraisi autoakaan, junalla pääsee mainiosti ja halvalla.
Muut kylät Ortan ympärillä jäi tällä kertaa näkemättä – loistava syy palata Orta järvelle uudelleen. Pidin itse siitä, että järvikylä oli rauhallisempi kuin isompien järvien kylät, jossa olemme olleet aiemmin. Kyllä, yleensä liikumme aina junalla Italiassa, mutta tällä kertaa kuljetus oli tosi kätevää kun autoistuin kuului palveluun.
Ooh, muistuttipa Gardaa, missa olin kesalla. Sama haave Italiaan muutosta – ehka joskus 💕
Italia on monella tapaa rakas meille ja olisi mahtava kokemus muuttaa sinne, edes hetkeksi. Tosin lopputulos saattaisi olla jotain muuta kuin se oma romantisoitu kuva siellä asumisesta, mutta olisi se varmasti aikamoinen elämys silti 😉 Vinkkaa ihmeessä sinun suosikkipaikat Gardan ympärillä!
Riva del Garda ja Malcesine on suosikkijarvikylia ja Arco ja Bolsano ovat viehattavia kohteita Trentinon alueella