Heräsin tänään kaksi tuntia ennen herätyskelloa, en kylläkään työstressin takia, vaan siksi, että karate harjoitukset vatsassani olivat alkaneet ja bébé potki kylkiluitani kiihtyvällä tahdilla.
Minulla on enää kaksi työpäivää jäljellä, perjantaina alkaa minun äitiyslomani. Mihin tämä aika on oikein mennyt? Vointini on onneksi ollut hyvä, mutta odotan kovasti äitiysloman tuomaa mahdollisuutta rauhoittua ja vaikka nukkua hieman pidempään.
Nämä kaksi viimeistä työpäivää menevät luonnollisesti tiukasti töiden ja to do-listojen parissa, joten seuraavan kerran täällä blogissa kirjoittelee äitiyslomalainen!
Huh huh. Meillä on alkaneet myös liikkeet viimein tuntua. Minun kannaltani raskauden stressaavin vaihe on viimein ohi. Olen paljon rauhallisempi, kun tiedän liikkumisesta vauvan olevan kunnossa. Tämä tulokas vaikuttaa paljon isosiskoaan rauhallisemmalta tapauksella. Isosiskon tsumbatessa melkein aamusta iltaan ja illasta aamun, Baby B:llä on tarkat ajat, jolloin hän suorittaa jumppansa. Mielenkiintoista nähdä miten tilanne kehittyy.
Onnea äitiysloman alkamisesta. Minulla on vielä muutama kuukausi arkea edessä. Onneksi tässä välissä on kesäloma. Toivottavasti voin itse olla töissä loppuun asti.
Kaikessa on aina puolensa, voin kuvitella, että sitä on huolestunut jos liikkeitä ei tunnu tai liikkeitä on vähän kun taas tällainen supervilkas tapaus voisi olla hieman hellävaraisempi ettei ne kylkiluut hajoa :'D
Kiitos, aika on kyllä mennyt niin uskomattoman nopeasti! Nauti kesälomastasi ja ulkoilu on tehnyt ainakin minulle todella hyvää!
Hyviä viimeisiä työpäiviä ja antoisaa äitiyslomaa sitten sen jälkeen! 🙂
https://fiiaelina.blogspot.com/
Kiitos Fiia, on kyllä vähän jännää kun on viimeinen työpäivä edessä huomenna! Ja niin paljon tehtävää vielä, mutta eiköhän se siitä 🙂