Koska olemme ensi sunnuntaina vaalipäivänä reissussa päätimme käydä äänestämässä ennakkoon ja ajattelin tänään olevan hyvä päivä pohtia ilmastonmuutosta täällä bloginkin puolella. Just ilmastonmuutos on nimittäin yksi minulle tärkeimmistä asioista, jossa haluan minun ääneni kuuluvan.
Mielestäni juuri äänestäminen on tärkeä tapa vaikuttaa ja se on myös meidän kansalaisvelvollisuus. Eduskunnalla ja hallituksella on erittäin suuri merkitys mihin suuntaan Suomi kehittyy ja siihen minkälaisen maailman lapsemme perii.
Vaikuttaminen ei ole pelkästään äänestämistä vaan ilmastomuutoksen puolesta tarvitaan myös meidän jokaisen tekoja ja se on mielestäni myös asenteesta kiinni – minä tiedän, että minä voin vaikuttaa ja minun valinnoillani on myös merkitystä. Haluan myös ajatella voivani kannustaa muita muutokseen.
Moni ajattelee uskomattoman negatiivisesti omien tekojen merkityksestä, mutta sillä asenteella muutoksia ei ainakaan synny. Tosin ymmärrän kyllä, että pelkästään minun pienet muutokset ei riitä saavuttamaan IPCCn linjaamaa 1,5 asteen tavoitetta. Itse asiassa muutama viikko sitten Tiedekulman ilmastotilaisuudessa esitellyssä Aalto yliopiston tutkimusraportissa oli hyvin selkeästi kuvailtu miten suuria muutoksia meidän suomalaisten ja muiden kehittyneiden maiden tulisi tehdä. Jos me kaikki yritämme tehdä muutoksia – vaikka pieniäkin – niin olemme ainakin matkalla oikeaan suuntaan, vaikka se ei yksinään riitäkään.
The range of footprint reductions required for
the developed countries for 2030 are at least 47% in nutrition, 68% in housing, and 72% in mobility.
-Technical Report, 1.5-DEGREE LIFESTYLES: Targets and options for reducing lifestyle carbon footprints
Moni ajattelee ettei ilmastomuutoksessa ole mitään väliä mitä me suomalaiset täällä tehdään, mutta ei – sillä todellakin on merkitystä miten me täällä matkustetaan, asutaan, montako autoa meillä on, miten me kierrätetään ja mitä me täällä syödään. Myös sillä, miten kannustamme muita myös muutokseen on merkitystä.
Muutama viikko sitten vastuullisen sijoittamisen tilaisuudessamme todettiin Martti Ahtisaaren perustaman CMI:n puheenvuorossa, että meidän kehittyneiden maiden hiilijalanjälki per capita on huomattavasti kovempi kuin kehitysmaissa. Varsinkin kriisimaat – jotka pahiten kärsii ilmastonmuutoksesta – tarvitsee meidän tukea ja esimerkkiä. Meidän suomalaisten hiilijalanjälki pitäisi saada vähennettyä 70%, eli noin 10.000 kg per suomalainen pitäisi saada vähennettyä 3.000 kg CO2e päästöjen osalta. Samaisessa puheenvuorossa kerrottiin World Economic Forumin Global risk-raportissa tältä vuodelta, että kolme suurinta ja todennäköisintä globaalia riskiä liittyy ilmastomuutokseen. Vasta neljännestä kohdasta eteenpäin käsiteltiin kyberturvallisuutta, joten kuvastakoot se myös miksi ilmastonmuutos tulisi olla meidän kaikkien ajatuksissa kun päivittäin teemme arkisia valintojamme.
Yksilötasolla ilmastonmuutos perustuu informaatioon ja vapaaehtoisuuteen. Yhteiskuntapolitiikassa se taas perustuu taloudelliseen ja sääntöperustaiseen ohjaukseen ja siksi onkin tärkeä muistaa äänestää. Suurimmat muutokset saadaan tietysti aikaan maailmanlaajuisella tasolla ja erilaisilla kansainvälisillä sopimuksilla. Esimerkiksi Nairobissa YKn ympäristökokous päätti vähentää muovin käyttöä merkittävästi 2030 mennessä. Sen seurauksena Euroopan parlamentti hyväksyi viime viikolla lain, joka kieltää kertakäyttöisiä muovituotteita vuoteen 2021 mennessä. Euroopan parlamentin uudella päätöksellä jäsenmaiden tulee myös saavuttaa muovipullojen 90 prosentin keräystavoite vuoteen 2029 mennessä.
Tässä muutama asia, jolla minä vaikutan ilmastonmuutokseen ja olkoon tämä samalla vastaukseni Lauran #mitäminäolentehnyt-haasteeseen.
Minun hiilijalanjälkeni on Sitran elämäntapatestin mukaan hivenen keskimääräisen suomalaisen tason alapuolella, eli tasan 10.000 kg CO2e. Sitran testin tekijöiden keskivertopäästöt ovat 7.300 kg, joka on matalampi kuin tieteellisissä tutkimuksissa käytetty 10.300-10.400 kg CO2e. Se johtunee siitä, että elämäntapatestin tekee enimmäkseen valveutuneemmat ja vastuullisuudesta kiinnostuneet.
Suurin paheeni on selkeästi matkustaminen (6.800 kg CO2e) ja muutoin asumisen (1.400 kg CO2e), ruoan(1.200 kg CO2e) ja kulutuksen (800 kg CO2e) osalta hiilijalanjälkeni on maltillisempi. Toki näihinkin täytyy suhtautua varauksella, sillä testin skaalautuvuus on melko suppea.
kuva, Carita Alfthan
Kierrätys
Olen kierrättämisen osalta ollut onnellisessa asemassa, sillä vanhempani ovat aina toimineet säästeliäästi ja kierrättäneet, vaikka en ole asiaa silloin ajatellut sen tarkemmin. Minulle kierrättäminen on siten ollut itsestäänselvyys pienestä asti ja tämä ilmeni vastikään kun keskustelin ystäväni kanssa, joka taas on joutunut vasta aikuisiällä opettelemaan kierrättämistä. Juuri se on tärkeä asia muistaa, että lapsemme kasvatus vaikuttaa heidän asenteeseen ja tapaan toimia aikuisenakin myös ympäristöasioissa ja vastuullisissa valinnoissa.
Meidän taloyhtiössä lajittelu ei ole este ja jotta saisimme lisää tilaa lajitella muovin, biojätteen, metallin, lasin, kartongin ja paperin saimme käyttöömme Niimaarin Ecosmol laijttelukalusteen, joka on tyylikäs apu kierrätykseen ja toimii samalla myös penkkinä keittiössä.
Jos teidän taloyhtiössä ei vielä kierrätetä sen muutosta voi pyytää agendalle seuraavaan taloyhtiökokoukseen. Jos teidän taloyhtiössa asuu pahimman luokan vastustajia voi kierrätyksen muuttamista perustella helposti myös kustannusten näkökulmasta. Sekajätteen määrä vähenee alle puoleen, kun bio-jätteen ja muovinkierrätys otetaan käyttöön, jolloin kustannukset taloyhtiön kannalta pysyy käytännössä samana. Ja koska olemme myös omassa kaveripiirissäni väitelleet muovikierrätyksestä ja sen lopullisesta käsittelystä niin ei huolta – hoidamme muovin kierrätyksen loppuun asti mallikkaasti täällä Suomessa. Täytyy myös muistaa, että muovikaan ei aina ole pahasta – joissakin asioissa muovi on järkevin ja kestävin valinta.
Mitä tulee vaatteiden kierrättämiseen, olen tässä asiassa omasta mielestäni aika hyvä. Ostamme suurimman osan poikamme vaatteista käytettynä ja ne menee uudestaan kiertoon kun jäävät pieneksi. Omat ja mieheni vaatteet kierrätän myös, ellei ne ole jo käytetty puhki. Tyylini ja vaatekoko on pysynyt melko samana vuosia, joten kun ostaa laadukkaita ja klassisia vaatteita ei tarvitse koko ajan olla uusimassa garderoobia.
Vastuullinen sijoittaminen
Rakastan keskustella rahasta ja myös vastuullisuudesta, joten mikäs sen hauskempi keskusteluaihe kuin vastuullinen sijoittaminen! Jotkut nostavat ESGn tai vastuullisuuden trendeiksi. Minun mielestä kyseessä ei ole mikään trendi, vaan tämä on kestävää kehitystä kohti vastuullisempaa kuluttamista ja ilmastonmuutosta. Sijoittamalla rahat vastuullisesti tuet ilmastonmuutosta enemmän kuin arkisilla pienillä teoilla kun kyseessä on pidemmän ajan sijoitukset. Valitsemalla rahoillesi vastuullisen kohteen voit vaikuttaa – tällä tavalla meillä sijoittajilla on myös mahdollisuus vaikuttaa yritysten valintoihin ja halukkuuteen toimia ympäristöystävällisemmin. Meillä oli muutama viikko sitten vastuullisen sijoittamisen tilaisuus, jossa idolini Ulrika Hasselgren oli yksi puhujista ja tässä onkin aihe, joka ansaitsisi aivan oman postauksen tänne blogin puolelle.
Asuminen ja sähkö
En ollut sen kummosemmin ajatellut ekosähkön käyttöä ennen kuin luin Idan postauksen, kiitos siitä Ida. Myös Carita kertoi omasta sähkövalinnasta muutama viikko sitten ja tässä asiassa meillä on itsellä vielä parannettavaa. Muuten asuminen kerrostalokolmiossa on melko energiatehokasta, vaikka kotitalouteemme kuuluukin koira ja lapsi. Suihkussa käyminen näytti olevan meillä keskitasoa tilastoihin nähden ja on hyvä muistaa, että lyhentämällä suihkuttelua säästää samalla myös vettä ja energiaa, joka lämmittää suihkuveden.
Ruoka
En välttämättä näe lopettavani täysin lihansyöntiä, mutta voin helposti jatkaa lihan vähentämistä ja jatkossa ostaa entistä enemmän vastuullisia luomutuotteita. Olemme vähentäneet lihan syöntiä jo aika paljon ja tämän hetken lounassuosikkini on nyhtökaurasalaatti. Rakastan vege- ja vegaaniruokaa ja täällä Helsingin ravintoloissa saa aina niin maukasta kasvisruokaa. Olin vajaa kymmenen vuotta kasvissyöjä, mutta nykyään syömme tosiaan kotona lihaa myös. Voisin ajatella vähentäväni lihansyöntiä yhteen kertaan viikossa. Ruokapaheeni ilmastomuutoksen ja vastuullisuuden kannalta taitaa olla avocado, sillä syömme päivittäin avocadoa.
Ruokaa ei todellakaan heitetä tässä perheessä pois ja tunnen piston sydämessäni joka kerta kun näen miten heitetään ylijääneet ruoat pois. Just hyvät lounaat on just niitä eilisen päivän ruoantähteitä! Joissakin asioissa nuukuus ei ole kovin järkevää, esimerkiksi liian vanhat Tupperwarekipot ovat jo nähneet parhaimmat päivänsä ja kestävät lasiboksit olisi terveellisempi vaihtoehto ruoan säilyttämiselle. Viime viikolla kävin Kaarna Livingin uudehkossa myymälässä ostamassa mehiläisvahakääreitä, joihin saa kätevästi säilöttyä ruoat ilman muovikelmua ja muovikippoja ja samaisesta paikasta löytyy myös muita kestäviä valintoja.
Olen jo hetken käyttänyt melko vähän maitotuotteita ja suosin kauratuotteita maitotuotteiden sijaan ja suositaan vastuullisesti tuotettuja ja luomutuotteita jo aika paljon. Mitä tulee take away ruokaan emme kovinkaan usein tilata mitään kotiin ja harvemmin enää otan take away-kahvia, mutta silloin kun otan kahvini mukaan pyrin tuomaan oman termosmukin mukanani.
Matkustus
En tule lopettamaan matkustamista, mutta voin jatkossa pakata mukaan vähemmän tavaraa ja sitä kautta säästää lentokoneen päästöjä. Voin myös kompensoida matkustamisesta aiheutuvia päästöjä. Jos on varaa lentää minulla on myös varaa kompensoida matkustamistani ja uskon myös monella lukijallani olevan sama tilanne. Olisikin mielenkiintoista tietää millä tavalla teidän mielestä on järkevää kompensoida matkustamista tällä hetkellä?
Matkoilla itse asiassa tapaamme liikkua eniten junalla, kesäisin kun olemme Italiassa olemme todenneet junan todella käteväksi myös poikamme kanssa. Matkustaessa on myös mahdollisuus valita matkanjärjestäjiä, lentoyhtiöitä ja hotelleja vastuullisuuden perusteella ja myös haastaa heitä kohti vastuullisempaa ja kestävämpää toimintaa. Suurin merkitys maailmalle matkustamisen saralla taitaakin olla liike-elämän matkustamisessa ja tässä toivonkin, että moni yritys ja työntekijä ottaa tiukemman linjan ja pyrkii suosimaan enemmän videoneuvotteluita, vaikka kasvotusten palaveeraaminen onkin tärkeää.
Mitä tulee matkustamiseen ja liikkumiseen arkisin hiilijalanjälkeni on melko maltillinen – käytän suurimmaksi osaksi metroa ja tilasimme juuri ympäristöystävällisemmän hybridiauton.
Minulla on myös mahdollisuus tehdä etätöitä, joka on varsin ympäristöystävällinen tapa tehdä töitä.
Minulla on kesäisin ollut tapana pyöräillä töihin, tavoitteena on yrittää tänäkin kesänä pyöräillä edes osittain.
kuva, Inmyballerines
Be the change you want to see in the world
– Mahatma Gandhi
Kasvatus
En voi riittävästi kiittää vanhempiani siitä, että he ovat kasvattaneet minusta melko nuukan ja ympäristötietoisen. Minulle on äidinmaidossa tullut säästeliäisyys ja kierrätys ja toivon, että pystymme antamaan myös pojallemme oikeanlaiset eväät mitä tulee nuukuuteen, vastuulliseen käyttäytymiseen ja tietenkin muiden huomioimiseen. Toivomme voivamme kasvattaa pojastamme valveutunut ja vastuullinen nuori herra, joka olisi vähintään yhtä cool kuin naapurimaamme Greta.
Uskon, että myös monella teillä on mahdollisuus muuttaa käyttäytymistä vastuullisemmaksi. Mitä enemmän saamme tietoa miten teoilla tuetaan ilmastomuutosta ja miten tekoillamme on suuri merkitys, sitä enemmän myös paatuneimmatkin vastarannan kiisket murtuu pala palalta ajattelemaan, että jokaisen meidän teoilla on oikeasti merkitys. Ilmastonmuutoksesta välittäminen ja omista teoista huolehtiminen on new normal.
Jokainen meistä voi vaikuttaa ja saada aikaiseksi muutoksen kulttuurissamme, hitaasti mutta varmasti, myös kansainvälisellä tasolla esimerkiksi äänestämällä ja kannustamalla tahoja, joidenka toivon pystyvän vaikuttamaan laajemminkin.
Disclaimerina todettakoon vielä, että tiedostan kyllä, etten ole tässäkään asiassa täydellinen. Monia elämäntilanteita tai valintoja voi myös perustella tai olle perustelematta ilmastonmuutoksella ja otan mielelläni vastaan kehittävää kritiikkiä, joten be my guest. Pidetään keskustelu kuitenkin asiallisena ja jätetään rakkaat CO2 päästäjät, eli lapsi ja koira poissa kritiikin piiristä.
Nyt eduskuntavaalien aikaan meillä on kaikilla loistava paikka ottaa kantaa ja antaa oman äänemme kuulua eduskuntavaaleissa. Jos oma vaaliehdokas on vielä hukassa niin vinkkaan myös bloggaajakollegoideni Nonsense podin Lindan ja Alexan vaalispessusta. Toki myös vaalikoneet on ihan hyvä kokeilla tehdä, vaikka itseäni ärsyttää miten kysymykset on vajaavaiset ja ohjaavat mielestäni väärille poluille. Mielestäni niissä keskitytään liikaa vastakkainasetteluun, tässä tarvitaan järkeviä päätöksiä ja siihen tarvitaan enemmän yhteistyötä puolueiden välillä ja faktaan pohjautuvia muutoksia – sellaisia, johon meillä on varaa.
Ida says
“Toki myös vaalikoneet on ihan hyvä kokeilla tehdä, vaikka itseäni ärsyttää miten kysymykset on vajaavaiset ja ohjaavat mielestäni väärille poluille. Mielestäni niissä keskitytään liikaa vastakkainasetteluun, tässä tarvitaan järkeviä päätöksiä ja siihen tarvitaan enemmän yhteistyötä puolueiden välillä ja faktaan pohjautuvia muutoksia – sellaisia, johon meillä on varaa.”
Vitsit, oon niin samaa mieltä tästä sun kanssa. Ja kiitos superhyvästä ja kattavasta postauksesta ja ihana kuulla että olin innoittanut sähkömietteiden suhteen <3
Jessica Teljänneito says
Kiitos itsellesi, sinä olet itse asiassa huikea inspiraatio myös muissa kestävissä valinnoissa! <3
Ja siis joo noi vaalikoneet. Minua ärsyttää se, että ne on kuin hatusta vedettyjä ilman mitään lisätietoja tai faktoja. Mielestäni olisi järkevämpää rakentaa jatkossa vaalikoneet niin, että eri vastausten kohdalla on laskettu auki miten mikäkin vaikuttaa kokonaisuuteen ja paljonko se karkeasti maksaisi. Ja miksi ihmeessä jotkut ehdokkaat jättää perustelematta vastauksiaan?
Juuri tänään meidän Brexit-tilaisuudessa aiheeseen erikoistunut juristi Englannista kertoi miten tähän pisteeseen oltiin päästy ja mitkä ne todennäköisimmät vaihtoehdot on tästä eteenpäin Brexitin osalta ja se on hämmästyttävää miten suuri negatiivinen vaikutus heidän kansanäänestyksellä on ollut - siis sillä kansanäänestyksellä, jossa he äänestivät jotain todella abstraktia mutu-tuntuma fiilistä, joka ei valitettavasti vastaa lainkaan sitä todellisuutta, mitä Brexit oikeasti merkitsisi heille. Mielestäni kansan ääntä ehdottomasti tulisi kuunnella, mutta samalla sekä näissä meidän eduskuntavaaleissa yms kansanäänestyksissä pitäisi valistaa kansaa kunnolla ymmärtämään mitä vaikutuksia jollakin asialla oikeasti on ja jos se kyseinen asia edes on tehtävissä ilman suhteetonta ylivelkaantumista.