Istun parasta aikaa Onnibussissa matkalla Vaasaan, vielä on tunnin verran matkaa jäljellä. Tämä on ensimmäinen kerta kun kokeilen Onnibussia, täytyy sanoa, että tämä on ollut aivan todella kätevää! Vielä kaiken lisäksi meidän kuski on todella hupaisa tarinankertoja 😀 Olen koko matkan saanut reippaasti tehtyä koulutehtäviä, joten nyt on hyvä hetki vähän rentoutua blogin parissa. Saavun Vaasaan juuri sopivasti luennolle ja seuraavat kolme päivää menevät tiukasti koulun parissa. Perjantaina onkin jo APV2 ensimmäisen moduulin deadline, joten tässä ei varsinaisesti pääse tylsistymään, heh.
Kiirehän siinä järjestellessä tietysti tuli, joten kuvien ottaminen valmiista kodistamme jää valitettavasti ensi viikonloppuun kun palaan taas takaisin Helsinkiin. Sunnuntaina tein koulutehtäviä sekä olohuoneessa että uuden työpöydän äärellä. Eihän siinä meinannut tulla mitään opiskelusta kun katse harhaili koko ajan, olen niin äärettömän tyytyväinen lopputulokseen! ♥
Tein aikaisemmin inspiraatiopostauksen, jossa näkyy kuvia Pinterest-kansiostani ja kuvia koepalojen mallailusta löytyy täältä. Tällä hektellä olen niin tyytyväinen, että valitsimme kiiltäväpintaisen lattian. Vihdoinkin meidän keittiö ja sen kimalteleva nestemäinen kangastapetti SBL:lta pääsee oikeuksiinsa superkauniin Karitma Collectionin Glamour marmorilaminaattilattian ansiosta. Vanha tammiparketti näyti todella tunkkaiselta verrattuna nykytilaan. Kunnes saan otettua kuvat ja tehtyä lopputuloksesta postauksen ajattelin tehdä postauksen itse remontista, jonka siis teimme itse. Tai no, minua ei taideta laskea tekijäksi remonttiin liittyvissä asioissa, kunnia kuuluu rakkaalle miehelleni ja hänen handyman-ystäville!
Minun lisäksi meillä oli myös toinen varsinainen apulaisremonttireiska Albert, joka oli ehkä huonoin ja söpöin apulainen ikinä. Albert-koiramme oli myös tärkeänä osana mukana suunnitteluvaiheessa, sillä lattiamme täytyy olla erittäin kestävää eikä saa olla liian liukas Albertille. En tiennyt, että kestävyyteen ja toiminnallisuuteen vaikuttaa myös alusmateriaali, se ei saa olla liian pehmeä ja meille suositeltiin Kronotexin Basic Plus alusmateriaalia. Jalkalistoiksi valitsimme jokaisen sisustusintoilijan unelmalistat, sillä listoissa on johtourat kaikille kaapeleille ja ne kiinnitettiin näkymättömillä listakiinnikkeillä. Täydellistä!
Taidetaan kaikki tietää, miten tämä tarina tulee päätymään 😉
Hih! Kun luin tuon lauseen silmiinpistävästä nahkasohvasta ajatuksissani välähti heti o-ou ja niinpä teksti sitten jatkuikin kuten ajattelin 😉 ja nuo listat;pitääkin heti googletella kuulostavat nimittäin aivan unelmilta! Mä en inhoa nimittäin mitään niin paljon kuun kodissamme vallitsevaa johtohelvettiä, vaikka kaiken pitäisi olla niin langatonta 😉 tiedän että minun ja laukku/vaate/kenkäkokoelmani kanssa on välillä vaikea elää, mutta ei tuo miehen innostus tekniikkaankaan aina niin helppoa ole! Varsinkaan sisustuksen kannalta 😀 aurinkoista viikkoa <3
Hahahaaa no niimpä! 😀 Valkoinen on sävynä kyllä todella hankala kun se voi olla todella lämmin tai kylmä valkoinen.
Lattialistoista oli suora linkki, tässä vielä kans linkki listoista:
http://www.karitma.fi/index.php?pid=71
Ja tässä on ne listakiinnikkeet:
http://www.karitma.fi/index.php?pid=164
Sotkuiset johdot ovat niin rumat, varsinkin kuvissa ne aina pistää silmiin. Telkkaria katsoessa katse harhailee aina tv-tason alle kauhistelemaan johtoja 😀 Listojen taakse mahtuu ohueita johtoja useampi, mutta ei tietenkään paksuja paljoa. Heh, joo tekniikka on kyllä aivan oma lajinsa ja se on ihan oikeasti osa sisustusta 😉 Kiitos samoin sinne teille <3
Hihi, juurikin noin voi käydä kun lähtee projektiin, että siitä seuraakin sitten seuraava projekti (vaikka sitten se sohvan vaihto :D)! Teillä on kyllä kauniita ratkaisuja ja hieno, ylellinen tyyli sisustaa! Aina ihastelen miten monenlaisia tyylejä sitä onkaan tehdä kauniita koteja, jokaisella omansa 🙂
Joo apua! Kaikki lähti keittiöstä, siitä tuli sitten lattia ja seinät kun hyllyt poistettiin.. Ja se sohva!! Nyt täytyy vaan pitää koti kotoisana, eli emme halua kodista liian kovaa ja kylmää 🙂 Ihanat pehmoiset sohvatyynyt, pörröinen matto, lämmin huopa, kauniita kukkia ja muistoja kuvien muodossa, sitä se koti tarvii 🙂
Onpa teillä iso koira! 😀
Jep, ei Albert kyllä mikään pikkuinen ole! 😀 Albert täyttää lokakuussa neljä vuotta ja painaa jopa minua enemmän 😀